Gaissa pääsi tänään tutustumaan vetoharrastuksen saloihin. Freyan valjaat ovat sille just passelit, joten se sai käyttää niitä. Laitoin vetonaruksi joustavan taluttimen, jota pidin kädessäni. Apuun lähti tietysti vakiapulaiseni Pinja. Ensin pidin Pinjan vetoliinaa eli samanmoista joustavaa talutinta kädessäni ja toisessa oli pennun naru. Siinä sitten hölkkäsin niiden mukana. Gaissa vaan päätti syödä omansa ja se jäi naru suussaan ravailemaan rinnalleni, Pinja juoksi edellä pienellä vedolla. Ei siis toiminut se idea.
    Pinjan vauhti on aina vakio, joten kokeilin tiputtaa sen vetoliinan maahan ja antaa sen kulkea vapaana. Mulle jäi siis käteen vain Gaissan naru. Pinja kulki prikulleen siinä missä pitikin, muutaman metrin edelläni tasaisella ravilla naru perässään roikkuen. Pentuhan tietenkin halusi pyydystää sen narun, joten ei syönyt enää omaansa. Sain pitää pientä tuntumaa narussa ettei pentu saa Pinjan narua kiinni  ja pentu "veti" hienosti Pinjan perässä. Se oli tosi innoissaan!  Kaikenmoisia konsteja sitä tuleekin kehiteltyä, Pinjan kanssa tämä systeemi toimi ihan loistavasti, joten teen saman tempun uudestikin, Pinja on luottoapuri! :-)